Rikkaan teollisuusperinnön Kopli

Kopli tarkoittaa hakaa eli laidunmaata. Rautatieaseman kupeesta alkava, yli 6 kilometriä pitkä Kopli-katu olikin aikanaan karjan kulkuväylä. Kopli-kadun voi taittaa alusta loppuun eli rautatieasemalta telakan vanhan päärakennuksen eteen myös raitiovaunulla. Sõle-kadulta telakan päätepysäkille sekä Sitsi-kadulta Erikan ja Ristikun risteykseen pääsee myös bussilla.  

Näyttävän jugendklassistisen liuskekivirakennuksen ja koko telakan suunnittelutöitä johti kuuluisa pietarilaisarkkitehti, akateemikko Aleksandr Dmitrijev. Rakennuksen komea torni on toiminut myös vesitornina. Tasatunnein tornin kello lyö kaikuen kauas ympäristöönsä.  

 

Venäjän-Baltian telakka aloitti toimintansa vuonna 1913. Se oli yksi aikansa mahtavimmista Itämeren alueen teollisuuskomplekseista. 

 

Vuonna 1927 telakka suljettiin ja sen tilalla alkoi toimia useita pienempiä tehtaita ja työpajoja. Vuodesta 2009 alkaen päärakennuksessa on toiminut Tallinnan teknillisen korkeakoulu TalTechin operoima Viron merenkulkuakatemia. Muut rakennukset kuuluvat telakkateollisuudessa toimivalle BLRT Gruppille. Tehdasalue on ulkopuolisilta suljettu. 

Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Koplin asuinympäristöä kehitettiin voimakkaasti. Yksi esimerkki tästä on arkkitehti Elmar Lohkin suunnittelema, art decoa henkivä seuraintalo (1936–37). Neuvostovuosina se palveli merimiesten klubina. Nykyään Kopli 93 on yhteisökeskus, jossa on työpajatilat, yhteisöpuutarha ja Tallinnan ensimmäinen opetusmehiläistarha. Tätä nykyä talo on suljettu, mutta ovet avautuvat Koplifestin ja muiden paikallistapahtumien yhteydessä.

Elegantti, rautabetonista valmistettu 42-metrinen vesitorni (1913) on Viron varhaisen betoniarkkitehtuurin malliesimerkki. Poikkeuksellisesti sitä ei yhdistetty telakan päärakennukseen, vaan siitä tehtiin oma kokonaisuutensa. Vuosia tyhjänä seissyt torni on tätä nykyä valitettavan kehnossa kunnossa.

Kookkaassa jugendtalossa (1914) on paljon korniiseja eli kattolistoja, ja sen porrastorneissa on persoonalliset syvennykset. Talon hienoissa kortteereissa asuivat aikanaan Bekkerin telakan insinöörit. Rakennuksen sijainti telakan johtajan villaa (Kopli 79) vastapäätä kertoo insinöörien työn nauttimasta arvostuksesta. 

Tämä erikoinen talo ei jää huomaamatta! Arkkitehti Haldo Oravasin suunnittelema vinoikkunainen rakennus valmistui vuonna 1987 ja herätti arkkitehtuuripiireissä suurta kiinnostusta. Tunnustustakin se sai. Sittemmin kahvilakäyttöön vakiintuneessa rakennuksessa toimi alun alkaen kukka- ja ruokakauppa. 

Aikansa modernein lastentarha (1928, arkkitehti Herbert Johanson) oli Viron ensimmäinen juuri lapsia varten suunniteltu rakennus. Sen oli tarkoitus toimia esikuvana Tallinnan myöhemmille lastentarhoille, mutta 1930-luvun talouskriisi romutti suunnitelmat. Rakennuksessa on yhä Tallinnan vanhin kaupunkiympäristössä toimiva lastentarha.

Venäjän-Baltian telakan (Kopli 101) välittömään läheisyyteen jäivät insinöörien sekä tärkeimpien mestareiden, virkamiesten ja johtoportaan talot. Vuonna 1927 telakan päärakennukseen siirtyi tekninen opisto, Tallinnan teknillisen korkeakoulun edeltäjä. Taloihin muutti paljon opettajia, joiden mukaan aluetta alettiin kutsua Professorien kyläksi.  

 

Telakan vanhempien työntekijöiden talot (Kaluri 3 ja 7; 1914) ovat hienoja puutaloja, joissa on omintakeiset toisen kerroksen parvekkeet. Telakan varajohtajien talossa (Kaluri 13) asuttiin puolestaan alkujaan avarissa, 225-neliöisissä asunnoissa.

 

Telakan uudempien työntekijöiden talot (Süsta 1, 2, 3, 5, 7, 9 ja Ketta 2) ovat kaikki keskenään erilaisia. Taloissa näkyy kivisiä rappukäytäviä, parvekkeita, jugendtyylisiä ja klassistisia julkisivuja sekä hienoisia viitteitä perinteiseen venäläiseen puuarkkitehtuuriin.

 

Klassistista arkkitehtuuria henkivä massiivinen päärakennus on kapean kadun ehdoton maamerkki. Nykyisin rakennus on asuinkäytössä. 

Telakan rakennuksissa kohtaavat eri aikakaudet. Kiinnostavimpia ovat 1900-luvun alun betonirakenteiset hangaarit – kyseessä on Viron suurin yksikerroksinen monoliittibetoninen rakennus. Bekkerin telakan lopetettua toimintansa 1920-luvulla tiloihin muutti pienyrityksiä, kuten kumi- ja lasiteollisuutta. 

 

Kumisaappaistaan tunnettu Põhjalan tehdas on heräämässä uuteen eloon yhteisöllisenä kulttuurikeskuksena. Siellä on jo suosittu leipomo, useampia työpajoja sekä kaikille avoimia piha-alueita. Põhjalan tehdasalueesta on tullut myös suosittu tapahtumapaikka.  

Neeme-katu on vehreä keidas, jonka alkuperäinen rakennuskanta on pääosin säilynyt tähän päivään saakka. Suurimman osan lautavuoratuista taloista on suunnitellut arkkitehti Edgar Johan Kuusik, ja myöhemmin niiden keskelle on kohonnut erikoisiakin rakennuksia. Kokonaisuutena Neeme-katu on kiehtova poikkeus Koplin suuresti teollisuuden värittämässä maisemassa. 

Sirbi-katu on ainoa ennen toista maailmansotaa valmistunut osa suunnitteilla olleesta Rannan puutarhakaupunginosasta (1940). Kokonaisuus oli suunniteltu Bekkerin teollisuuskorttelin ja Koplin hautausmaapuiston eli Kopli kalmistuparkin) väliin, Koplirannan historiallisen kalastajakylän välittömään läheisyyteen. Projektin arkkitehdit olivat Roman Koolmar ja Karl Tarvas. Sirbi-kadun puutarhakaupunkimainen tunnelma on tallinnalaisittain harvinainen. Katu vie kohti rantaviivaa, jolta avautuu näkymä Stroomin rannalle ja etäällä siintävään Tallinnan keskustaan.  

Venäjän-Baltian telakan työläisasunnoista koostuvaa asuinaluetta alettiin 1950-luvulla nimittää Koplin linjoiksi (Kopli liinid). 1990-luvulla siitä tuli yksi Tallinnan pulmallisimmista seuduista. Huonokuntoiset talot jäivät tyhjiksi, ja niistä tuli kaupungin huono-osaisimpien asumuksia. Talot rapistuivat entisestään ja useat niistä joutuivat tulen ruoaksi. 

 

Tätä nykyä linjojen seutu muuttuu erityisen nopeasti. Vanhoja taloja on kunnostettu ja uusia rakennettu tilalle. Uhkaava ja pelottava Kopli on muuttunut viihtyisäksi asuinalueeksi, ja rantaviivan uudella promenadillakin voi ihailla maisemia kaikessa rauhassa.

 

Ennen kirkon rakentamista (1935–36) seurakunta kokoontui Koplin linjoilla sijainneessa tsaarinaikaisessa hangaarissa, joka palveli myös ruokalana ja myöhemmin seuraintalona. Se kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1934. Uuden kirkon ulkoasun ja sisätilojen lisäksi arkkitehti Aleksander Wladovsky suunnitteli myös kirkon ikonostaasin ja sen ikonit. Kirkkorakennuksen ulkoasun suunnittelussa hän piti pääasiallisena lähtökohtanaan jugendtyyliä.  

Kauan sitten Koplia peittivät metsät. Kun kalastajakylän rakentaminen alkoi, tehtiin mittavia raivaustöitä. Telakoiden saapumisen myötä asuinalueelle perustettiin myös puistoja.  

Lähes kuuden hehtaarin kokoinen puisto on vanhaa metsäaluetta – ensimmäiset tiedot Koplin tammimetsästä ovat peräisin vuodelta 1365. Runsaslähteisellä alueella menestyvät tammen ohella tervaleppä ja koivu. 

Puistosta suunnitellaan luonnonilmeistä virkistysaluetta, jonne aiotaan istuttaa myös siellä aiemmin kasvaneita, pikkulintujen suosimia tuomia ja pihlajia. Lisäksi puiston tiestö kunnostetaan ja sinne lisätään levähdyspaikkoja ja ulkoaktiviteetteja.  

Tämä puisto on yksi Pohjois-Tallinnan helmistä. Sen omaperäisyyttä lisää jääajalta peräisin oleva suojeltu pirunpelto, jonka lisäksi puistossa on siirtolohkareita – suurin niistä on halkaisijaltaan nelimetrinen.  

 

Puiston puusto koostuu pääosin tervalepästä – suurin yksilö on halkaisijaltaan peräti 88-senttinen. Lisäksi puistossa kasvaa yksittäisiä kuusia, hevoskastanjoita ja tammia sekä istutettuja berliininpoppeleita ja siperianlehtikuusia. 

 

Uudistetusta Koivupuistosta on muodostunut seudun asukkaiden suosima vapaa-ajanviettopaikka ja paikka, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia. Puistossa on muun muassa uusia valaistuja puistopolkuja ja ulkokuntoilulaitteita.

Reitiltä aika ajoin poiketen 10 000 askelta täyttyy leikiten ja matkan varrelle jää paljon mielenkiintoista nähtävää.  

Aloita Venäjän-Baltian telakan päärakennukselta (Kopli, 101) ja jatka Süstan puiston ohi Professorien kylään (Kaluri-, Süsta- ja Ketta-kadut). Palaa sieltä Kopli-kadulle ja kohti Bekkerin telakka-aluetta (Marati-, Ankru- ja Klaasi-kadut).

Põhjalan tehdasalueella on välikahvien paikka, minkä jälkeen on hyvä jatkaa Kopli-katua pitkin kohti hautausmaapuistoa (Kopli kalmistupark).

Lisäaskelia voit kerätä Sirbi-kadulta ja hautausmaapuistosta.

Paluumatka sujuu Kopli-katua pitkin vastakkaiseen suuntaan. 

Käänny Kasen puiston kulmalta Koplin linjoille (Kopli liinid) ja palaa niiden kautta takaisin alkupisteeseen.