Tallinnan kolme lähisaarta – Aegna, Naissaar ja Prangli

Tallinnan kaupungin alueeseen kuuluu edellä mainituista kolmesta saaresta itse asiassa vain yksi – keskustasta noin 14 kilometrin päässä sijaitseva Aegna. Se on kolmen neliökilometrin kokoinen, monipuolisesta kasvillisuudesta ja eläinkunnasta sekä lukuisista siirtolohkareista tunnettu saari, joka muodostaa Aegnan maisemansuojelualueen.

 

Aegnasta on kauniiden hiekkarantojen ja metsien ansiosta tullut suosittu päiväretki- ja patikointikohde. Saaren pohjoisrannikon hiekkarannat ovat puolestaan auringonpalvojien ja uimareiden lempipaikkoja. Kiehtova nähtävyys on saaren pohjoisosassa Eerikneemessä sijaitseva maaginen kivilabyrintti, jonka ovat todennäköisesti rakentaneet saaressa asuneet ruotsalaiset 1100–1400-luvuilla.

 

Aegna on äskettäin saanut ekologiselta saarelta edellytetyn varustelun, johon kuuluvat infotaulu, 24 luonnonkohteen nähtävyysreitti, perusteellinen verkko-opas, matkailukuormituksen seuranta ja roskien lajittelu.

 

Aegnaan saapuessa voi vuokrata polkupyörän ja pyöräillä ympäriinsä vaikka koko päivän. Tilata voi myös opastetun patikointikierroksen, joka kulkee Aegnan tärkeimpien nähtävyyksien kautta ja esittelee saaren elämänmenoa. 

 

 

Säännölliset liikenneyhteydet Aegnaan toimivat toukokuusta syyskuuhun. Laivamatkat järjestää Sunlines -yhtiö Vigtund-nimisellä aluksella, joka lähtee Tallinnan Patarein satamasta Linnahallin laiturilta (entinen Linda Linen laituri). Laivamatka kestää puoli tuntia. 

• Matkatiedot: Sunlines.ee
• Saaresta ja tarjolla olevista palveluista saa kattavat tiedot verkkosivulta www.tallinn.ee/aegna (viroksi)

Naissaar on Pohjois-Viron suurin, 19 neliökilometrin kokoinen saari 10 kilometriä Tallinnasta pohjoiseen. Naissaar sijaitsee vanhan merireitin varrella, ja sen historia onkin kietoutunut yhteen mereen liittyvien tarinoiden ja legendojen kanssa. Ensimmäiset tiedot saaren vakituisista asukkaista ovat peräisin 1400-luvulta, jolloin saareen syntyi Itämeren itäisin vironruotsalainen yhteisö.

 

Viimeisen 300 vuoden aikana monet vallanpitäjät ovat käyttäneet Naissaarta sotilaallisiin tarkoituksiin ja pakottaneet vakituiset asukkaat siirtymään muualle. Neuvostoarmeijan viimeisistä jäänteistä Naissaar puhdistettiin vasta 1990-luvun alussa. Kummallisia maanpuolustusrakenteita on vaikea olla huomaamatta, ja eräs neuvostoaikaista matruusia esittelevä seinämaalaus on päässyt jopa kansainväliseen mediaan. 

 

Naissaar on nykyään erityisesti kesäsaari, joka hurmaa matkailijan kauniilla hiekkarannoillaan, patikointipoluillaan, sotilasaiheisilla jäänteillään sekä kesäisin järjestettävällä musiikkitapahtumallaan, Nargenfestivalilla. Saaren itä- ja etelärannikkoa rajaavat puhtaan hiekan ja ruusujen komistamat rannat. Saaren peittää metsä, jossa voi heinäkuussa herkutella mustikoilla, elo- ja syyskuussa puolukoilla. Koko saari on luonnonsuojelualuetta. Saareen on merkitty kolme patikointipolkua, jotka alkavat ja päättyvät samaan pisteeseen: 

• Keskradan eli keskipolun (11 km) varrelta löytyy useita luonnonkohteita: tanskalaisen kuninkaan puutarha (Taani kuninga aed), saaren korkein huippu eli Kunila mägi, Põhjaküla ja miinavarastot. Polun alku- ja päätöspiste ovat Naissaaren telttailualueella. Polku on merkitty valko-viher-valkoisilla merkeillä. 
• Lõunarada eli eteläpolku (12 km) tunnetaan kulttuuripolkuna, sillä sen varrelle jäävät Naissaaren kirkko, hautausmaa ja kappeli. Polku ohittaa Sepan tilan, joka on maailmankuulun optikon Bernhard Schmidtin syntymäkoti. Laajan ympyrän muodostava polku on merkitty valko-sini-valkoisilla merkeillä. Polku kulkee suurilta osin teitä pitkin ja sen voi kulkea myös pyörällä. Polun alku- ja päätöspiste ovat toisistaan noin 300 metrin päässä Naissaaren vierailukeskuksen luona. 
• Põhjarada eli pohjoispolku (7 km) tunnetaan sotilaallisena polkuna. Polku alkaa Haldjan kylän luota ja kulkee rannikkoa pitkin pohjoiseen aina Naissaaren pohjoiskärkeen saakka. Pohjoispolun varrella sijaitsevat kaikki saaren tunnetuimmat sotilaskohteet. Polku on merkitty valko-puna-valkoisin merkein. 

Patikkamatkan sijaan voi varata henkilökohtaisen digiopastetun kierroksen pyöräillen tai sotilaskuorma-auton lavalla. Digioppaasta voi valita eritasoisia polkuja ja mieleisen ohjelman – valittavina on sotilashistoria, historia tai luonto. Männikun kylän ja sataman välissä kulkee ainutlaatuinen kapearaiteinen rautatie. Pohjoiskärjen majakan näköalatasanteelle johtaa 207 askelmaa ja 45 metrin korkeudesta katse yltää jopa Suomen rannikolle saakka. 

 

 

Naissaareen pääsee säännöllisesti toukokuusta syyskuuhun. Saarelle liikennöi kolme laivalinjaa: Monica, Nicesaar ja Sunlines.

• Sunlines liikennöi Strande-aluksella, johon mahtuu enintään 300 matkustajaa. Reittimatka kestää yhden tunnin, ja alus lähtee Linnahallin satamasta.
• 200-paikkainen Monica-laiva lähtee Tallinnasta Naissaareen Pirita jahtklubin satamaa vastapäätä sijaitsevalta laiturilta sillan ja Surfiklubin väliltä. Matka-aika on 1 tunti.
• Naissaareen liikennöivät myös Nicesaar.eu:n alukset Nargö ja Kalk. Alukset lähtevät Viron merimuseon Lennusadamasta, osoitteesta Vesilennuki 6, laituri A2. Nargö-aluksen matka-aika on 30 minuuttia, ja siihen mahtuu 48 matkustajaa. Kalk-aluksen matka-aika on 1 tunti 15 minuuttia, ja siihen mahtuu 32 matkustajaa.

Omalla veneellä

• Naissaaren satama: 59° 33,4´ N 24° 33,2´ E 
• Puhelin: +372 5345 0651
• Ominaisuudet ja varusteet: visitestonia.com

Pranglin saari sijaitsee Viron pohjoisrannikolla, noin 9 kilometrin päässä Viimsin niemestä koilliseen. Saaren pinta-ala on 6,4 km².

 

Prangli on ainoa Pohjois-Viron saari, jossa on ollut vakituisia asukkaita jo runsaan 600 vuoden ajan. Vuosisatojen saatossa saaressa on asunut ruotsalaisia, suomalaisia ja virolaisia. Prangli on legendojen mukaan toiminut myös merirosvojen tukipisteenä. Uusimpien tietojen mukaan saaren kolmessa kylässä on 171 asukasta. 

 

Prangista löytyy kaikki, mitä tarvita saattaa – on oma peruskoulu, kulttuuritalo, kirjasto, museo, kirkko, lääkärin vastaanotto, postitoimisto ja kauppa. Saaren pohjois- ja etelärannikoilla on hiekkapohjaiset rannat. Pranglissa vallitsevaa aitoa tunnelmaa on vaikea löytää enää mantereelta.

 

Pranglin valttina on hyvän saavutettavuuden ja viihtyisän elinympäristön lisäksi monipuolinen luonto: saaren kivisessä länsiosassa on suolaisiin oloihin tottuneiden kasvien muodostamia rantaniittyjä, itä- ja koillisosan maaperä on sen sijaan hiekkainen. Prangli on erään saniaiskasvin – liuskaraunioisen – ainoa kasvupaikka Virossa. Suuri osa saaresta on mäntymetsän peitossa, metsäpalstojen välissä on kivikkoisia pirunpeltoja ja siirtolohkareita. Saarella asustaa 40 vesilintulajia, ja jos oikein onnistaa, voi siellä keväällä tavata myös hylkeitä. Saaren länsiosaan on muodostettu Pranglin luonnonsuojelualue, koilliskulma taas on maisemansuojelualuetta.

 

Saarella pääsee liikkumaan jalkaisin tai pyörällä omin päin, halutessaan myös äänioppaan avustuksella. Enemmän voi nähdä ja kokea päivämatkalla, johon kuuluvat laivamatkojen lisäksi opaspalvelut, saarikierros kuorma-auton lavalla sekä saaren herkuista koottu ateria. Myös muutamiin saaren nähtävyyksiin, kuten Pyhä Laurentiuksen kirkkoon pääsee vain oppaan johdolla.

 

 

Tuuleliinid-yhtiön Wrangö-niminen alus liikennöi Prangliin Viimsin niemimaalta Leppneemen satamasta. Huhtikuusta lokakuuhun alus kulkee joka päivä, useina päivinä monta kertaa. Talvisin aikataulu on hieman harvempi. Matka kestää tunnin. 

• Matkatiedot: www.sunlines.ee

Merimatkan voi järjestää myös pienellä moottoriveneellä, RIB-tyyppisillä pikaveneillä tai purjeveneellä. Matka purjeveneellä kestää aikansa: jos tuulen suunta on suotuisa, pääsee perille 4 tunnissa, tuulettomalla säällä matkaan kuluu vähintään 6 tuntia.

• Merikuljetukset voi varata osoitteesta: www.pranglireisid.ee