Tämä sivu näkyy paremmin uudemmassa selaimessa (Google Chrome).


Sulje
TÄNÄÄN 2..6
HUOMENNA 2..6
YLIHUOMENNA 1..5
TILAA UUTISKIRJE

Tilaa Tallinnan uutiskirje. Saat tietoja tulevista tapahtumista
ja uusista nähtävyyksistä sekä erikoistarjouksista suoraan sähköpostiisi!

Uutiskirjeen tilauksesi on voimassa
 

Unesco

1200–1500-luvuilla rakennettu Tallinna – tai Reval niin kuin sitä silloin kutsuttiin – oli vauras hansaliiton jäsen. Värikkäiden talojen, suojaisten sisäpihojen ja näyttävien kirkkojen muodostama kokonaisuus on ehdottomasti ja oikeutetusti Tallinnan tärkein matkailunähtävyys. Satumaista viehätystä lisää se, että kaikki sijaitsee kätevästi kävelymatkan päässä vartiotornien ja kaupunginmuurin suojissa. Tallinnan vanhakaupunki liitettiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1997 ”poikkeuksellisen yhtenäisenä ja hyvin säilyneenä esimerkkinä pohjoiseurooppalaisesta kauppakaupungista”. Kuva: Allan Alajaan

Unesco

Toompean mäki

Toompean mäki kohoaa Tallinnan vanhankaupungin keskellä tarjoten upeat näkymät alakaupunkiin. Tarinan mukaan kukkula on myyttisen virolaissankarin, Kalevin, hautakumpu. Pitkän Hermannin torni Toompean linnassa on vanhankaupungin korkein kohta. Tornilla on lipunnosto joka aamu. Kuva: Allan Alajaan

Toompean mäki

Raatihuoneentori

Tallinnassa on ollut raatihuone ainakin vuodesta 1322 lähtien sekä toriaukio sen edustalla. Aukion keskellä on erityinen pyöreä kivi, jolla seisoen voi nähdä kaupungin kaikkien viiden keskiaikaisen kirkon tornien huiput. Kuva: Toomas Volmer

Raatihuoneentori

Tuuliviiri Vana Toomas

Yksi Tallinnan tunnetuimmista symboleista on Vanhan Toomaksen tuuliviiri raatihuoneen tornissa. Sotilashahmo on kiinnitetty tornin huipulle vuonna 1530. Tarina kertoo, että tuuliviirin mallina on ollut suosittu paikallinen vartiosotilas nimeltään Vanha Toomas. Talonpoikaistaustainen Toomas oli nuorena poikana voittanut baltiansaksalaisen yläluokan järjestämän jousiammuntakilpailun. Alempisäätyisenä Toomas ei voinut saada voitosta palkintoa, mutta sen sijaan hän pääsi vartiosotilaskaartiin. Kuva: Kaarel Mikkin

Tuuliviiri Vana Toomas

Kirkot

Tallinnassa on yli 20 kirkkoa ja niistä suurin osa sijaitsee vanhassakaupungissa. On katolisia, luterilaisia ja ortodoksisia kirkkoja – viimeisimpänä juutalainen synagoga. Pyhäköt ovat näytelleet tärkeää roolia Tallinnan kulttuurielämässä aina saksalaisten ristiritareiden saapumisesta ja maan kristinuskoon kastamisesta lähtien 1200-luvun alussa. Keskiaikaiset kirkot ovat erityisen vaikuttavia, sillä niitä ovat olleet tekemässä aikansa eturivin taiteilijat. Nykyisin monet kaupungin kirkoista ovat arkkitehtonisia aarteita ja niitä hyödynnetään myös konserttipaikkoina. Kuva: Toomas Tuul

Kirkot

Dominikaaniluostari

Kaupungin vanhin olemassa oleva rakennus on vuonna 1246 rakennettu dominikaaniluostari. Aikoinaan se oli kulttuurien kohtauspaikka. Nykyisin se on ainutlaatuinen arkkitehtuurin muistomerkki. Kesäaikaan luostarin sisäpiha toimii museona sekä rauhallisena konsertti- ja teatteriareenana. Kuva: Toomas Tuul

Dominikaaniluostari

Katariinankuja

Yksi Tallinnan romanttisimmista kohteista on Katariinankuja, suloinen pikku katu Vene- ja Müürivahe-katujen välissä. Katariinan käsityöläiskillan jäsenet valmistavat kujan varren verstaissaan lasia, keramiikkaa, koruja, tilkkutöitä, nahkatuotteita ja hattuja. Rakennukset on listattu paikalliseen kiinteistörekisteriin jo vuonna 1366. Aivan lähistöllä sijaitsee kauniisti entisöity Mestaripiha, jossa myydään käsitöitä, koruja ja uniikkia suklaata. Kuva: Toomas Tuul

Katariinankuja

Tallinnan linnoitukset

Linnoitusrakenteita alettiin rakentaa heti keskiaikaisen kaupungin alkaessa kehittyä 1200-luvun alussa. Jatkuva lisärakentaminen ja rakenteiden vahvistaminen tarkoittivat, että 1500-luvulle tultaessa Tallinnassa oli yksi Pohjois-Euroopan mahtavimmista ja vahvimmista puolustuslinnoitusjärjestelmistä. Keskiaikaisen Tallinnan portit lukittiin iltayhdeksältä eikä ilman pätevää syytä ollut sen jälkeen asiaa ulos. Epämääräiset kulkijat päätyivät suoraan putkaan. Kuva: Toomas Tuul

Tallinnan linnoitukset

Tanskan lippu

Tiesitkö, että Tanskan valtiolippu on peräisin Tallinnasta? Tarina kertoo, että lippu leijaili alas taivaasta tanskalaisten ollessa valloittamassa Toompean kukkulaa vuonna 1219. Paikka, jossa kuningas Valdemar II joukkoineen piti leiriä ennen taistelua, on nyt nimeltään Tanskan kuninkaan tarha. Viereinen Neitsyttorni on osa kaupungin ympärysmuuria ja palvelee museona, näyttelytilana sekä kahvilana. Kuva: Toomas Tuul

Tanskan lippu

Olevisten kirkko

Pyhän Olavin kirkon 159-metrinen torni oli vuodet 1549–1625 maailman korkein rakennus. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kirkosta ovat vuodelta 1267. Torniin on iskenyt salama kymmenisen kertaa ja koko kirkko on kolmesti palanut maan tasalle salaman sytyttämässä tulipalossa. Kuva: Toomas Tuul

Olevisten kirkko

Raadinapteekki

Raadinapteekki Raatihuoneentorilla on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut apteekki. Se on perustettu vuonna 1422. Keskiajalla se myi sellaisia hyödyllisiä rohtoja kuin muumiomehua (muumiojauhetta sekoitettuna nesteeseen), poltettua siilijauhetta, käärmeenmyrkkyä ja matoja. Houkuttelevampia artikkeleita olivat makeiset, keksit, marsipaani ja hillot. Apteekkitoiminta jatkuu edelleen, lisäksi rakennuksessa on museo. Kuva: Anu Vahtra

Raadinapteekki

Joulukuusi ja joulutori

Joulun aikaan Raatihuoneentoria koristaa suuri joulukuusi ja aukiolla pidetään hurmaavaa Joulutoria useiden viikkojen ajan. Tarjolla on lahjatavaroita, konsertteja, joulupukin vierailuja ja lämmintä hehkuviiniä. Kerrotaan, että Mustapäiden veljeskunta on varustanut torin suurella kuusella ensimmäisen kerran jo vuonna 1441 eli kyseessä on varhaisin julkinen joulukuusiperinne koko Euroopassa. Ei olekaan ihme, että kävijöitä torilla riittää eri puolilta maailmaa – tunnelma on satumainen. CNN on listannut Tallinnan joulutorin yhdeksi kauneimmista toritapahtumista koko maailmassa. Kuva: Sergei Zjuganov

Joulukuusi ja joulutori

Pyhän Hengen kirkko

Aivan Raatihuoneentorin tuntumassa sijaitseva Pyhän Hengen kirkko on keskiaikaisen taiteen ja muotoilun aarreaitta. Kirkon tärkeimpiä nähtävyyksiä on julkisivulle maalattu kello. Sen on valmistanut Christian Ackermann 1400-luvulla. Kuva: Tavi Grepp

Pyhän Hengen kirkko

Vanhakaupunki