Tämä sivu näkyy paremmin uudemmassa selaimessa (Google Chrome).


Sulje
TÄNÄÄN -2..2
HUOMENNA -2..2
YLIHUOMENNA 0..4
 

Ensimaininta

Ensimmäinen maininta Tallinnasta on vuodelta 1154, kun arabialainen kartantekijä al-Idrisi merkitsi sen maailmankartalleen. Silloin Tallinna toimi markkinapaikkana ja kalasatamana, mutta juuri muuta ei tiedetä sen ajan elämästä. Kuva: Toomas Tuul

Ensimaininta

Siirtolaisasutus

Tanskalaiset valloittivat Viron vuonna 1219, mistä alkaa myös Tallinnan kaupungin historia. Tarina kertoo, että Tanska on saanut punavalkoisen valtiolippunsa ratkaisevassa taistelussa Toompean kukkulan rinteessä, paikassa jota nyt kutsutaan Tanskan kuninkaan tarhaksi. Tallinnan kaupungin vaakunan väritys ja ulkoasu sekä leijonasymboliikka ovat peräisin Tanskan vallan ajalta. Vaikka maa kuului Tanskan kuninkaalle, suurin osa Tallinnan varhaisista uudisasukkaista oli etnisiä saksalaisia, jotka kutsuivat kaupunkia nimellä Reval. Kuva: Toomas Tuul

Siirtolaisasutus

Hansakaupunki

1200-luvulta 1500-luvulle Tallinnan kukoisti hansakaupunkina, osana keskiaikaista kauppaverkostoa. Suola oli se pääasiallinen kauppatavara, joka vaurastutti paikallisia saksalaisia kauppiaita. Vastineeksi he jättivät Tallinnaan vaikuttavan arkkitehtonisen perinnön. Esimerkiksi Suurkillan talo ja Kolmena sisarena tunnettu talokokonaisuus ovat tältä ajalta. Kuva: Toomas Tuul

Hansakaupunki

Ruotsin vallan aika

Viro kuului Ruotsille 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun alkuun. Ruotsin aikana kaupungin puolustuslinnoitteita vahvistettiin tuntuvasti. Silloin rakennettiin bastionit ja tunneliverkosto. Kuva: Toomas Volmer

Ruotsin vallan aika

Tsaarin aika

Keisari-Venäjän valta kesti vuodesta 1710 aina vuoteen 1918. Pietari Suuri rakennutti Kadriorgin hienon palatsi- ja puistokokonaisuuden valtakautensa alkajaisiksi. 1870-luvulla rautatieyhteydet toivat mukanaan teollistumisen ja väestönkasvun, jolloin rakennettiin mm. puukaupunginosat Kalamaja ja Pelgulinn. Kuva: Kadi-Liis Koppel

Tsaarin aika

Itsenäinen Viro

1930-luvulle tultaessa Tallinna oli nopeasti kehittyvä eurooppalainen pääkaupunki, oikea kansainvälinen sulatusuuni, joka tunnettiin vilkkaasta kahvila- ja kabareekulttuuristaan. Kaupunkia rakennettiin kiihkeästi. Kuva: Toomas Volmer

Itsenäinen Viro

Neuvostoaika

Neuvostovuosina Tallinnaa pidettiin koko suuren liiton kadehdittuna kulttuurin suurkaupunkina. Tallinna isännöi vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduksia, joten vanhankaupungin kunnostamiseen investoitiin ja kisalähetyksiä varten rakennettiin TV-torni. Kuva: Tõnu Tunnel

Neuvostoaika

Itsenäisyyden palauttaminen

Laulavana vallankumouksena tunnettu rauhanomainen protestiaalto johti Viron itsenäisyyden palauttamiseen vuonna 1991. Vaikka Tallinna uudistui ja suuntautui tulevaisuuteen, se ei ole missään vaiheessa unohtanut rikasta historiaansa. Vuonna 1997 vanhakaupunki liitettiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle ”poikkeuksellisen yhtenäisenä ja hyvin säilyneenä keskiaikaisena pohjoiseurooppalaisena kauppakaupunkina”. Kuva:

Itsenäisyyden palauttaminen

Uusia tuulia

Moderni Tallinna on nopeasti kehittyvä korkean teknologian kaupunki. Jos haluat nähdä, mihin suuntaan se on kehittymässä 2000-luvulla, kiertele Rotermannin korttelissa, joka on entinen teollisuusalue vanhankaupungin ja matkustajasataman välissä. Rotermannin keskus on trendikästä ostos- ja ravintola-aluetta. Kuva: Karel Koplimets

Uusia tuulia

Kulttuuriperintö