Hei!

Pyydämme, että vastaat alla olevaan kysymykseen, sillä palautteesi on meille tärkeä!

Kuinka todennäköisesti suosittelisit Tallinnan matkailusivuja (visittallinn.ee) ystävillesi ja tuttavillesi? *

Hyvin epätodennäköistä Erittäin todennäköisesti


Kiitos kun vastasit!

Tämä sivu näkyy paremmin uudemmassa selaimessa (Google Chrome).


Sulje
TÄNÄÄN 16..25
HUOMENNA 20..26
YLIHUOMENNA 20..28
 

Virolainen keittiö ja virolaiset ravintolat

Lisää omiin suosikkeihin Oma suosikki!

Kirjoittaja: Heidi Vihma  •  13.03.2019

Viro on hyvän ruoan maa, jonka maut perustuvat vuodenaikoihin ja puhtaaseen luontoon.

Puolet Viron pinta-alasta on metsää ja kolmannes peltoa, joten meillä on runsaasti viljeltyä satoa, itse kasvatettua lihaa, marjoja, sieniä ja riistaa. Meiltä löytyy sellaisia eläviä ruokaperinteitä, joita muu maailma on vasta löytämässä uudelleen. 
Virolaiset rakastavat kotimaista ruokaa yli kaiken, mutta ovat uteliaita ja valmiita omaksumaan sekä uusia makuja että valmistustapoja. Kotikeittiöissäkin yhdistellään perinteistä ja uutta, omaa ja vierasta – meille ovat kotiutuneet yksinkertaiset ja helpot italialaiset ruoat, samoin ruokalainat Aasiasta ja Amerikasta. 

Virolaiset ravintolat

Uuden sukupolven kokit päivittävät sisältöä ja muotoa perinteisen tuhdin ja konstailemattoman talonpoikaisruoan sisältöä ja muotoa. Eräässä vanhankaupungin kauneimmassa puutarhassa on melkein piilossa Leib Resto ja Aed, joka tunnetaan yksinkertaisen hyvästä ruoastaan ja hienosta juomalistastaan. MEKK eli Moodne Eesti KöögiKunst tekee virolaista ruokaa uudella tavalla – kyseessä on Savoy Boutique -hotellin ravintola. Saman keittiömestarin johdolla on juuri avannut hotelli Palacen ravintola Konrad. Raatihuoneentorin Kaerajaan leikittelee kansanperinteellä, eikä vain menussa vaan myös designissa tuoden paikallista värikkyyttä Raatihuoneentorin jo muutenkin vilkkaaseen ravintolaelämään. Nuorin mutta suurin on vanhankaupungin Farm, kun taas ulkoa päin vaatimaton ja menultaan virolainen Nipernaadi sijaitsee jonkin matkan päässä aivan keskustasta. 

Virolaisen keittiön neljä vuodenaikaa

Kevät tuo pöytään raparperin, karhunlaukan ja niittysuolaheinän, retiisit ja tuoreen vuohenjuuston. Kesän herkku on uusi peruna, jonka kanssa käyvät raejuusto-tomaatti-kurkkusalaatti, kantarellikastike tai kala. Myöhemmin kesällä kypsyvät marjat – mansikat, vadelmat, mustikat, puolukat, karpalot ja lakat, puutarhat ovat täynnä omenoita, luumuja, päärynöitä, herukoita, tyrniä ja karviaisia. Hedelmistä ja marjoista tehdään leivonnaisia ja kastikkeita, mutta niitä myös säilötään: pitkät talvet ja rakkaus kotoisiin makuihin eivät ole päästäneet virolaisten säilöntätaitoja ruostumaan.

Virolaiset ovat sienikansaa. Sienimetsällä käynti koko perheen voimin tai ystävien kesken on yleistä kansanhuvia. Syystalven metsästyskausi tuo pöytään hirven-, villisian-, metsäkauriin- ja jopa karhunlihan. Talvisessa ruokapöydässä hallitsevat pitkään kypsyvät uuni- ja pataruoat. Perinteiset herne-, papu- ja kaalikeitot savulihalla tai ohraryynien ja sianlihan kanssa haudutetut hapankaali (Mulgimaan kaali) ja peruna (Mulgimaan puuro) eivät enää ole arkiruokaa, mutta talvella niitä vielä silloin tällöin tehdään. Perinteisiä jouluruokia ovat sian- tai hanhenpaisti sekä hapankaali ja verimakkara.

Tummaa leipää, rahkaa, raejuustoa ja muita maitotuotteita löytyy virolaisesta ruokapöydästä aina vuodenajasta riippumatta. Lihoista suosituin on sianliha, mutta yhä enemmän arvostetaan ulkona laiduntaneen lihanaudan lihaa: Virossa laidunmaat ovat kasvillisuudeltaan hyvin runsaita ja täällä on jopa tehty epävirallinen maailmanennätys, kun eräällä luonnonniityllä laskettiin neliömetrillä olevan 76 eri kasvilajia. Kun monessa paikassa kaikkien ruhonosien hyödyntämisen taito on nyt vasta trendin myötä löydetty, virolaiset ovat koko ajan eläneet säästeliäästi ja valmistaneet ruokaa kaikesta lihasta, ei vain fileestä.

Suosituimpia kaloja ovat siika, kampela, ahven, kilohaili ja Viron kansalliskala silakka – entinen halpa, tavallisen kansa ruoka on löytänyt tiensä ravintoloiden pöytiin. Kulinaristit herkuttelevat paahdetuilla ja marinoiduilla nahkiaisilla, marinoidulla ankeriaalla ja ankeriaskeitolla

Talkkuna on löydetty uudelleen. Se on keitettyä, kuivattuja ja jauhetta viljajauhoa, jota syödään jogurtin, piimän tai rahkan kera. Uuden tulemisen on tehnyt myös ohrarieska. Virolaisten makeita suosikkeja ovat rahkajälkiruoat ja -leivonnaiset sekä omena- ja marjapiirakat.

Saksalaiset ovat jättäneet näkyvän jäljen virolaiseen ruokakulttuuriin. He hallitsivat maata lähes seitsemän sataa vuotta. Myös venäläinen vaikutus näkyy. Suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa yhteistä on rakkaus puhtaisiin, selkeisiin makuihin. 

Juomat

Virossa on aina juotu olutta. Viime vuosina on perustettu useita pienpanimoita, joiden tuotevalikoima on hyvin omaleimainen. Hedelmä- ja marjaviinejä valmistetaan sekä kotona että teollisesti, ja parhaimmat niistä, kuten makea omenaviini Põltsamaa Kuldne, sopivat erinomaisesti omena- ja kurpitsakakkujen seuraksi.

Isoäidin aikaiset kotiliköörit ovat löytymässä uudelleen – kiehtovia ovat pihlaja-, tyrni- ja kuusenkerkkäsnapsit. Viron kuuluisin alkoholijuoma on Vana Tallinn -likööri, joka sopii kahvin kanssa mutta myös jälkiruokien maustamiseen. Itse virolaiset juovat nykyään Vana Tallinnia melko harvoin, mutta antavat sitä mielellään ulkomaalaisille lahjaksi.

Maito ja piimä ovat koko kansan lempijuomia. Vaikka laktoosi-intoleranssia Virossa esiintyy suhteellisen vähän, maitoa ei tosin enää käytetä ruokajuomaksi siinä määrin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Itse tehtyjä omena- ja herukkamehuja arvostetaan edelleen.

Paikallistuotteiden erikoismyymälöitä
Katso kaikki Vähemmän vaihtoehtoja
Saatat myös pitää