Tämä sivu näkyy paremmin uudemmassa selaimessa (Google Chrome).


Sulje
TÄNÄÄN 14..21
HUOMENNA 14..21
YLIHUOMENNA 14..21
 

Kuva: Kaupo Kalda

Kuva: Toomas Tuul

Kuva: C.A. Lorentzen

Tallinna 800 – Ensimaininnan juhlavuosi

Lisää omiin suosikkeihin Oma suosikki!

Kirjoittaja: visittallinn.ee  •  05.04.2019

Vuosi 2019 on tärkeä virstanpylväs Tallinnan historiassa: 15. kesäkuuta kaupunki juhlii 800-vuotispäiväänsä. Juhlapäivä kunnioittaa ensimmäistä Tallinnasta tehtyä kirjallista mainintaa Henrikin Liivinmaan kronikassa vuonna 1219. Maininnassa kuvailtiin Lindanisen linnoituksella (nykyisellä Toompean mäellä) käytyä taistelua Tanskan kuningas Valdemar II:n ja Viron joukkojen välillä. 

Kaupungin ensimmäinen maininta ei kuitenkaan ole ainoa syy juhlaan. Samalla juhlitaan Tanskan lipun, Dannebrogin, vuosipäivää. Legendan mukaan taivaasta taistelun tuoksinassa leijaillut punavalkoinen lippu käänsi tasaväkisen kamppailun tanskalaisten voitoksi. 

Tallinna juhlistaa 800-vuotista historiaansa monilla näyttelyillä, ulkotapahtumilla ja teemajuhlilla. Monet niistä järjestetään yhteistyössä tanskalaisten kulttuuri-instituutioiden kanssa. 

Milloin Tallinna perustettiin?

Vuonna 2019 juhlitaan 800 vuoden kulumista Tallinnan ensimmäisestä varmasta maininnasta, mutta asutuksen itsensä uskotaan olevan paljon vuonna 1219 tehtyä mainintaa vanhempi. Todennäköisesti asukkaita on houkutellut alueen soveltuvuus satamaksi. Tallinnan keskustasta tehdyt arkeologiset löydöt osoittavat, että alueella on asuttu jo 5 000 vuotta sitten.  

Jossain vaiheessa 900–1000-lukuja virolaiset rakensivat Lindanisen linnoituksen nykyään Toompeana tunnetulle mäelle keskelle Rävalan historiallista maakuntaa. (Tästä juontuu myös Tallinnan saksankielinen nimi Reval.) 

Henrik Lättiläinen kuvailee kronikassaan kuningas Valdemar II:n johtamien Tanskan joukkojen saapumista Lindaniseen 1200-luvun alussa. Kronikan mukaan siellä käytiin 15. kesäkuuta 1219 tiukka taistelu, jonka tanskalaiset lopulta voittivat. Edellä mainitun legendan mukaan onni kääntyi tanskalaisten eduksi punavalkoisen lipun leijailtua taivaasta. Nykyään kyseinen lippu tunnetaan Tanskan lippuna, Dannebrogina. Nykyisen Tanskan kuninkaan tarhan oletetaan olleen niin Valdemar II:n leiripaikka kuin myös Tanskan lipun syntypaikka. 

Taistelun jälkeen tanskalaiset rakensivat Toompealle kivilinnan ja tulivat antaneeksi kaupungille myös sen vironkielisen nimen. Nimen Tallinn uskotaan juontuvan ilmaisusta Taani-linn, joka tarkoittaa tanskalaista kaupunkia. 

15. toukokuuta 1248 Tallinna, joka tunnettiin silloin nimellä Reval, sai Lyypekin kaupunkioikeudet. Se liitti Tallinnan saman lainsäädännön piiriin saksalaisten kauppakaupunkien kanssa. Strateginen sijainti Venäjän ja Skandinavian välissä teki Tallinnasta merkittävän kaupankäynnin keskuksen. Asema vahvistui 1200-luvun lopulla, jolloin Tallinna liittyi Hansaliittoon, Luoteis- ja Keski-Euroopan vahvaan kauppa- ja puolustusliittoon. 

Viroa hallitsivat vuosisatojen saatossa niin tanskalaiset, saksalaiset kuin ruotsalaisetkin. 1700-luvulla vallan kahvaan tarttui Venäjän keisarikunta. 24. helmikuuta 1918 Viro julistautui itsenäiseksi ja pääkaupungin viralliseksi nimeksi tuli Tallinna, joka syrjäytti saksalaiset ja venäläiset versiot Revalin ja Revelin.   

Tallinna, Taani-linn – tanskalainen kaupunki

Tallinnan uskotaan saaneen nimensä ilmauksesta Taani-linn, joka tarkoittaa tanskalaista kaupunkia. Nyky-Tallinna ei ensivilkaisulla kovin tanskalaiselta näytä, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa kuin osoittaakin Valdemar II:n jättäneen pysyvän jäljen kauan sitten valloittamaansa kaupunkiin. 

Vuonna 1219 käydyn Lindanisen taistelun jälkeen tanskalaiset rakensivat Toompealle kivilinnan, joka on siitä lähtien toiminut vallan linnakkeena. Kaikki hallitsijat – tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja lopulta virolaiset itse – ovat muokanneet linnaa oman tarpeensa ja makunsa mukaan, minkä ansiosta linna on tänä päivänä todellinen arkkitehtoninen mosaiikki.   

Linnan osuvasti nimetty puolustustorni Pitkä Hermanni on rakastettu kansallissymboli. Tornin huipulla liehuva lippu on perinteisesti osoittanut, kuka Viroa hallitsee. Nykyään Toompean linnassa toimii Riigikogu eli Viron parlamentti ja Viron lippu nostetaan Pitkän Hermannin salkoon joka aamu auringon noustessa kansallishymnin säestyksellä. 

Tanskalaishallitsijat aloittivat aikanaan myös kaupungin ympäröimisen muurilla ja torneilla. Nykyään vanha puolustusjärjestelmä on yksi Tallinnan vanhankaupungin tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Kaupunginmuurin rakentaminen alkoi vuonna 1265, mutta nykyinen muuri on peräisin 1300-luvulta. Tähän päivään on säilynyt 1,9 kilometriä alkuperäistä kaupunginmuuria ja 20 tornia, mikä tekee siitä yhden Euroopan parhaimmin säilyneistä keskiaikaisista puolustusjärjestelmistä. 

Vierailu Kiek in de Kökin linnoitusmuseoon tarjoaa paljon lisätietoa historiallisen Tallinnan puolustuksesta. Museosta käsin voit myös kokeilla, miltä tuntuu kävellä kaupunginmuuria pitkin tornista toiseen. Neitsyttornissa sijaitsevassa museon kahvilassa nautit puolestaan kupillisen lempijuomaasi ja ihailet komeaa näköalaa kaupungille ja Tanskan kuninkaan tarhaan, Tanskan lipun symboliseen syntypaikkaan. 

Tarkkasilmäisin huomaa viittauksia lippuun kaikkialla kaupungissa. Yksi Tallinnan symboleista on punapohjainen hopearistinen vaakuna, jolla on suora yhteys Dannebrogiin. Sama symboli näkyy myös Tallinnaa ympäröivän Harjun maakunnan vaakunassa. 

Saatat myös pitää