loaded:/images/placeholder.png
loaded:/images/placeholder.png
loaded:/images/placeholder.png
loaded:/images/placeholder.png
loaded:/images/placeholder.png
Tallinnan museoiden uudet näyttelyt
Historiaa
Viron historiallinen museo – Miksi Viro ei ole kuningaskunta?
Näyttely on avoinna 2.6.–1.9.2024.
Tallinnan venäläinen museo – Minun Tallinnani. Aleksandr Wladovsky
Näyttely esittelee arkkitehti ja taiteilija Aleksandr Wladowskyn suunnittelemia teoksia Tallinnassa. Esillä on sekä kaupunkikuvassa edelleen näkyviä kohteita että paperille jääneitä hankkeita. Wladowsky muutti Viroon 1900-luvun alussa, asui ensin Narvassa ja muutti sitten Tallinnaan. Hänen suunnitelmiensa mukaan rakennettiin useita rakennuksia useiden vuosikymmenten aikana Tallinnan eri alueille, Nõmmen ja Koplin alueista aina Kadriorgiin.
Näyttely on avoinna 5.4.2023–10.3.2024.
Kalamajan museo – Kalamajan tapetit ja mitä kaikkea niiden alta voi löytyä
Kiehtovassa virolaisten elämäntapaa esittelevässä näyttelyssä pääsee tutustumaan 1900-luvun alun Kalamajan ja Pohjois-Tallinnan talojen tapettikerroksien alta ja niiden välistä löytyneisiin esineisiin, joita omistajat ovat löytäneet remontin aikana ja luovuttaneet museolle.
Näyttely on avoinna 12.4.2023 alkaen toukokuuhun 2024 saakka.
Arkkitehtuuria
Viron arkkitehtuurimuseo – Kauniit ja rohkeat. Viron omakotitaloarkkitehtuuri 1980-luvulla
Mielenkiintoinen näyttely tutustuttaa omakotitalojen arkkitehtuurissa näkyvään postmoderniin estetiikkaan, joka alkoi saada jalansijaa Virossa 1970-luvun lopulla. Näyttely luo katsauksen omakotitalojen suunnitteluun, rakentamiseen (myös omin käsin rakentamiseen) ja muotoutumiseen oikukkaina vuosina 1980-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Näyttely raottaa ovea erityisesti neljälle omakotitaloalueelle, jotka on suunniteltu 1970-luvun lopulta vuoteen 1991 ja jotka ovat Rehe-kadun asuinalue Viljandissa, kokeellinen, niin kutsuttu Arkkitehdin kaupunginosa Tartossa ja Tarton Ihaste sekä Ilmandun kylä Tallinnan kupeessa.
Näyttely on avoinna 30.11.2023–21.4.2024.
Viron arkkitehtuurimuseo – Keskity olemassa olevaan. Japanilaisen arkkitehtuurin uudet suuntaukset
Vapaamuotoinen ryhmänäyttely tutustuttaa Japanin nuorimpaan arkkitehtisukupolveen, jonka tuotanto ei täysin vastaa länsimaista käsitystä japanilaisesta arkkitehtuurista. Näyttelyssä tutustutaan erityisesti yhteiskunnallisiin ja ympäristöteemoihin keskittyviin toimistoihin, jotka eivät pelkää jättää töihinsä hiomattomia kulmia.
Näyttelyssä nostetaan esiin nuoria japanilaisia arkkitehteja, jotka ovat aloittaneet ammattiuransa vuoden 2011 Tohokun maanjäristyksen ja Fukushiman ydinvoimalakatastrofin jälkeen. Nuorempi polvi, joka on kääntänyt selkänsä perinteiselle arkkitehti-suunnittelijaimagolle, pitää kiehtovana yhdessä toimimista, ruohonjuuritasolta alkavaa suunnittelua ja uusia tehtäviä, joita ei tähän asti ole pidetty tärkeinä suunnitteluprosessissa.
Näyttely on avoinna 19.1.–28.4.2024.
Valokuvausta
Valokuvamuseo – Luontovalokuvien teemavuoden päänäyttely Viron luonnon valokuva-arkisto
Näyttely avaa ensimmäistä kertaa katsojille pitkäaikaisen aikakauslehden Eesti Loodus (Viron luonto) toimituksen valokuva-arkiston. Näyttelyssä nähdään perinteisiä eläinten, lintujen ja kasvien luontovalokuvia, mutta olennainen rooli on myös kaupunkiluonnolla, konseptuaalisella luontokäsitteellä ja luonnonsuojelulla sekä historiallisella perspektiivillä Viron luontoon.
Näyttely on avoinna 5.5.2024 asti.
Fotografiska – Elizaveta Porodina. Maskin kanssa / Ilman maskia
Elizaveta Porordina on tunnettu ainutlaatuisesta työstään taide- ja muotivalokuvauksen alalla ja hän on noussut muotimaailman halutuimmaksi valokuvaajaksi muutamassa vuodessa. Näyttely esittelee koosteen valokuvaajan tuotannosta viime vuosien ajalta, sisältäen hänen töitään niin taide- kuin muotivalokuvauksen saralla.
Näyttely on avoinna 1.12.2023–14.4.2024
Taidetta ja suunnittelu
Taidemuseo Kumu – Sinä, joki. Hedi Jaansoo, Peeter Tooming, Endel Veliste
Näyttelyssä yhdistyy kolme erilaista, mutta yhtä herkkävireistä taiteilijan katsetta. Valokuvaajat Peeter Tooming (1939–1997) ja Endel Veliste (1930–2001) sekä kuvataiteilija Hedi Jaansoo (synt. 1989) ovat kameran välityksellä ikuistaneet ihmisen ja luonnon kohtaamisia. Heidän valokuvasarjansa ilmentävät sen, miten kamera pystyy yhtä aikaa sekä tehostamaan etäisyyttä ympäristöön ja antamaan äänen kiville, kasveille ja vedelle että näyttämään, miten luonnollinen ja ihmisen luoma ympäristö ovat kietoutuneet läpikotaisin yhteen.
Näyttely on avoinna 14.12.2023–26.5.2024.
Adamson-Ericin museo – Tasapaino(ton)
Nykytaiteen näyttely kutsuu tiedostamaan henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Miten säilyttää elämässä sopiva tasapaino ilojen ja surujen, työn ja lomien välillä? Miksi asiat joskus menevät epätasapainoon?
Näyttely on avoinna 23.2.–13.10.2024.
Taidemuseo Kumu – Konrad Mägi
Näyttely avaa virolaisen taideklassikon, Konrad Mägin teoksia tukeutuen teknisten tutkimusten tuloksiin, joiden ansiosta voidaan huomata kaikki se, mitä paljas silmä ei näe – pohjan piirustukset, päälle maalaamiset, kompositioon tehdyt muutokset tai myöhäisemmät värikorjaukset. Näin voidaan paremmin ymmärtää jokaisen yksittäisen taideteoksen rakennetta, maalaustekniikkaa ja materiaaleja, ja oppia tuntemaan taiteilijan käsialaa.
Näyttely on avoinna 19.10.2023–14.4.2024.
Mikkeli-museo – Pilapiirrosten isä. Daumier’n teoksia R. Paul Firnhaberin kokoelmasta
Honoré Daumier (1808–1879) oli 1800-luvun ranskalaisen taiteen suuri nimi, joka loi uudistuksellisia maaleja ja veistoksia, mutta ansaitsi elantonsa lähinnä pilapiirtäjänä. Koska hänen grafiikan teoksissaan on enimmäkseen humoristinen sävy, voidaan häntä pitää pilapiirroksen isänä – tähän titteliin oikeuttaa myös hänen roolinsa pilakuvien kehittämisessä sosiaalisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisiksi taideteoksiksi.
Daumier’n pilapiirrokset heijastavat hienosti sekä taiteilijan näkökantoja että koko aikakautta. Daumier oli demokraatti ja republikaani, mutta hänen taiteellista vapauttaan ja pilakuvien aihevalikoimaa rajoitti tiukka sensuuri. Tämän vuoksi hänen teostensa pääosa muodostuu “vaarattomista” pilakuvista, joissa pilailun kohteina ovat Pariisin ylikansoittuneisuus, inhimilliset puutteet, paikallinen kulttuurielämä ja perhesuhteet.
Näyttely on avoinna 4.11.2023–28.4.2024.
Taidemuseo Kumu – melanie bonajo. Kun keho sanoo Kyllä+
Hollantilaisen taiteilijan, melanie bonajon yksityisnäyttely etsii vastauksia kysymykseen, onko meidän nykypäivän yhä kaupallistuvassa ja teknistyvässä maailmassa vielä paikka intiimiydelle. Näyttelyn keskeinen teema on kosketus – sekä sanan varsinaisessa merkityksessä että myös suhteena toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Taiteilija katsoo, että kosketuksella voi tehokkaasti hoitaa yksinäisyyttä – tämän päivän epidemiaa.
melanie bonajon teos Kun keho sanoo Kyllä edusti Hollantiea vuonna 2022 Venetsian taidebiennaalissa, ja kiertää nyt pitkin Euroopan taidemuseoita.
Näyttely on avoinna 10.11.2023–28.4.2024.
Taidemuseo Kumu – Heidän mielissään on loputon maailmankaikkeus. Italian transavantgardismi ja Viron kylmä ekspressionismi
Näyttelyn keskipisteenä on 1970-luvun lopulla Italiassa muodostuneen transavantgardistisen liikkeen ja 1980-luvun keskellä Virossa Rühm T:n perustaneiden taiteilijoiden, Raoul Kurvitzan ja Urmas Murun luova dialogi. Iltalian maalaustaiteessa syntynyt transavantgardistinen liike toi analyyttisen taiteen vastapainoksi uudestaan ensisijalle maalauksen ja sen tyypille ominaisen herkkyyden.
Näyttely on avoinna 1.11.2023–19.5.2024.
Luontoa
Terveysmuseo – Unenversumi. Näyttely unesta ja nukkumisesta
Uni on yksi tärkeimmistä biologisista tarpeistamme. Terveysmuseon uninäyttelyllä pyritään arvostamaan unta fyysisen, henkisen ja emotionaalisen stressin lievittäjänä ja toimintakyvyn palauttajana. Näyttely auttaa ymmärtämään paremmin, mitä ihmiskehossa tapahtuu unen aikana ja miten unen laatua voidaan parantaa. Museossa esillä olevan näyttelyn lisäksi avataan myös kiehtova unien virtuaalinäyttely, jossa voi tutustua ihmisiltä kerättyihin uniin.
Näyttely on avoinna 14.4.2023–17.11.2024.
Tallinnan eläintarhan uusi Kaakkois-Aasian sademetsä on nyt avattu
Jokainen uusi alueellinen kokonaisuus eläintarhassa on aina iloinen asia. Sademetsien lajeja varten rakennettu uusi alue esittelee Kaakkois-Aasian monilajista luontoa. Sademetsissä viihtyvät sekä yöaikaan virkeimmillään olevat linnut ja eläimet että varsinaiset vesipedot.